30. joulukuuta 2013

Kuva-arvoitus: Mikä diagnoosi?

Potilastapaus: 66-vuotias keskivartaloltaan lihava mies kuulee ääniä päänsä ulkopuolelta ja hengästyy rasituksessa. Lisäksi hän kertoo näkevänsä alla olevan kuvan sulkiessaan silmänsä.
Mikä diagnoosi?

28. joulukuuta 2013

Lääkikseen hakeminen: Pisterajat vuosina 2006-2013

Katso päivitetty tilasto vuosilta 2006-2014 tästä!

Lääkikseen hakemisen yksi perusongelma on kaupungin valinta. Hakea voi vain yhteen tiedekuntaan kerrallaan, joten valintaan kannattaa keksiä itselleen jokin järkevä peruste.
Yhtä järkevää perustetta havainnollistaakseni tein kuvaajan, jossa näkyy eri kaupunkeihin vaadittujen pääsykoepisteiden suhteellinen määrä vuosittain. Kuvaajasta näkee kuinka monta prosenttia pääsykokeen raakapisteistä läpipääsyyn on vaadittu verrattuna siihen kaupunkiin, jossa pisteitä on vaadittu eniten. Esimerkiksi viimeisimmässä vuoden 2013 pääsykokeessa Helsinkiin on vaadittu suurimmat pisteet, joten sen lukema on 100%, Tampereella on vaadittu noin 88% Helsingin raakapisteistä, Kuopiossa 86% ja niin edelleen.
Lääkiksen pääsykokeen pisterajat eri kaupungeissa vuosina 2006-2013
On muistettava, että eri kaupungit tarkastavat pääsykokeet itsenäisesti ja joitain eroja pisteytyksessä voi olla, mutta varmasti jotain suuntaa-antavaa päättelyä näistä voi tehdä.

Omakohtaisia kokemuksia lääkikseen hakemisesta löytyy aiemmassa kirjoituksessa.

26. joulukuuta 2013

Lääkikseen hakeminen: Omat kokemukset

Joululoma on aikaa, jolloin syyslukukauden läpi rämmittyään ihminen miettii mitä vuodesta jäi käteen, onko saanut jotain aikaiseksi ja onko missään mitään mieltä. Silloin on otollisin aika sille pienelle ajatukselle herätä otsalohkon poimujen välissä: Hakisinko lääkikseen? Tai näin kävi ainakin itselleni. Vuosi oli 2008.

Teknillisessä korkeakoulussa vietetyn fuksisyksyn jälkeen edellä mainitut kysymykset olivat pinnassa, joten jouluiselle matkalle Meksikoon hankin lomalukemiseksi Galenoksen.
Auringon lämmittävät säteet Galenosta silmäillessä yhdessä Otaniemen pimeiden ja kylmien muistojen kanssa tekivät tehtävänsä, ja kotiin palattuani ilmoittauduin ensitöikseni valmennuskurssille. Valitsin yhden Kandidaattikustannuksen järjestämistä kursseista, ja koin sen ihan hyödylliseksi, varsinkin itseni kaltaiselle laiskalle lukijalle, joka olisi varmaankin suuren osan valmennuskurssiin menevästä ajasta tehnyt itseopiskelun sijaan jotain hyödytöntä. Simuloitujen pääsykokeiden tuoma vertailu kilpakumppaneihin oli ehkä hyödyllisintä, vaikkakin odotettua: Olin hyvä fysiikassa ja kemiassa, surkea biologiassa. Tähtäimessä oli Helsingin lääkis, sillä ei kaupungista viitsinyt lähteä pois juuri kun sinne oli muuttanut.

Pääsykoe keväällä 2009. En edes muista mikä kaikki meni pieleen, mutta heti kokeen jälkeen tiesi tehneensä ennätyksellisen alisuorituksen. Kävinpä siinä samalla kielikokeessakin sönköttämässä ruotsintapaista matalamman pisterajan toivossa, se kun olisi säilynyt seuraavallekin hakukerralle. Kuten odottaa saattoi, pisteet jäivät kauas rajasta (myös ruotsinkielisten rajasta, vaikka kielikoe olisi mennyt läpi, mitä se ei tehnyt..), joten paluu Otaniemeen kasvamaan oli tosiasia.

Vuoden 2010 pääsykokeeseen valmistauduin paitsi itse lueskellen, myös edellisvuoden valmennuskurssilla tutustumani hakijakollegan ja hänen serkkunsa kanssa lukupiiriä harrastaen. Kokoonnuimme talven ja kevään aikana noin kerran viikossa pohtimaan Galenoksen saloja. Jokaisella kerralla kullekin oli jaettu yksi aihe, johon syvennyttiin ja selitettiin asia muille taitavan fläppitaulutyöskentelyn kera. Joitain kertoja vietettiin puhtaasti yhdessä laskuja laskien, mutta tästä luovuttiin hedelmättömänä. Totesimme, että laskurutiinia kannattaa kerryttää itse omaan tahtiin, ja käydä läpi porukalla vain niitä tapauksia, joissa on ongelmia. Palaverien lisäksi teimme google docsin avulla toisillemme listan lyhyitä nippelikysymyksiä muistaakseni 1 kysymys/päivä/henkilö.

Tällä kertaa pääsykoe sujui huomattavasti paremmin, ja yhdistettynä siihen ilon aiheeseen, että ylioppilaskirjoitusten tuloksistakin oli vihdoinkin jotain hyötyä, yhteispisteitä kertyi tarpeeksi sen paksumman kirjeen saamiseen.

22. joulukuuta 2013

Jouluinen kuva-arvoitus: Mikä laboratoriokoe?

Joulun kunniaksi kuva-arvoituksessa on tällä kertaa Jeesus-teema.
Kysymys kuuluu: Mikä laboratoriokoe?


Tämän arvoituksen myötä mukavaa joulua kaikille!

Itkevätkö eläimet?

Itkeminen on ihmiselle ominainen ilmiö, jossa kyynelnestettä valuu silmien kyynelkanavista vahvan tunnereaktion yhteydessä. Kyyneliä syntyy kuitenkin myös silmän ärsytyksen yhteydessä. Kyynelkanavien ja aivojen tunteita käsittelevien alueiden välillä on todettu olevan hermoyhteys, ja tunteikkaan itkun aikana erittyvien kyyneleiden koostumus poikkeaa muun tyyppisistä kyynelistä. Itkiessä kyynelnesteen erittyy enemmän mm. prolaktiinia, kortikotropiinia ja kaliumia.

Itkemisen merkitys on monista teorioista huolimatta edelleen epäselvä. Ilmeisesti kyseessä on parasympaattisen hermoston keino palauttaa elimistö lepotilaan tunnekuohun aiheuttamasta stressitilanteesta. Itku on tällöin merkkinä siitä, että elimistö on palautumassa. Ei kuitenkaan tiedetä onko itkeminen olennainen osa palautumisprosessissa, vai pikemminkin jonkinlainen sivutuote. Samalla itku toimii kommunikaatiovälineenä ilmaisten tunteita muille ihmisille. Se on tärkeää erityisesti vauvoille, joille itkun tarkoitus on saada vanhempien huomio.




On myös esitetty, että itkemisen jälkeen olo on parempi, koska stressiin liittyvien hormonien, erityisesti kortikotropiinin, pitoisuudet laskevat. Teorian mukaan itkemisen tarkoitus olisi siten poistaa stressihormoneja niiden pitoisuuden kasvettua liian korkeaksi.
Psykologisissa tutkimuksissa itkeminen kytkeytyy erityisesti avuttomuuden tunteeseen.
Erään tutkimuksen mukaan kyyneleet estävät aggressiivista käytöstä sumentamalla näkökyvyn, antamalla luotettavan rauhanomaisen signaalin. Eläintieteilijät uskovat myös, että itkeminen osoittaa alistumista hyökkääjälle ja samalla herättää ympärillä olevissa sympatiaa ja auttamishalua.

Mutta itkevätkö eläimet? Charles Darwin kirjoitti vuonna 1872 kirjassaa Tunteiden ilmeneminen ihmisissä ja eläimissä Lontoon eläintarhan intiannorsujen hoitajien kertoneen norsujen itkevän surusta. Tuore tapaus dokumentoitiin tänä vuonna, kun kiinalainen norsunpoikanen nimeltä Zhuang-zhuang itki yhtä soittoa kokonaiset viisi tuntia emon pahoinpideltyä ja hylättyä sen pian syntymän jälkeen.
Muiden eläinten tunnepohjaisesta itkemisestä tutkijoilla on risteäviä näkemyksiä.


Zhuang-zhuang itkuisena

Onnellinen loppu. Zhuang-zhuang uuden adoptiovanhemman kanssa.

21. joulukuuta 2013

Blogin uudet tuulet

Vuosi on kulkemassa kohti loppuaan ja elämme uudistumisen aikoja. Niinpä blogin entinen nimi Lääketiedettä ja mannermaista etologiaa on muuttunut uuteen muotoon Lääketiedettä ja laiskottelua. Osoitteena säilyy edelleen laaketiedetta.blogspot.fi. Syy muutokseen on suurimmaksi osaksi käytännön ongelmissa; Pitkä nimi ei mahdu moniin kenttiin, joissa nimelle on varattu vain tietty määrä merkkejä. Lisäksi omakeksimäni etologian mannermainen suuntaus on saattanut kuulostaa turhan vieraalta nimeltä kiinnostuksen herättämiseksi.

Laiskottelu tuli mukaan paitsi mukavasti suuhun sopivan rimmauksen ja kirjoittajan kuvaavuuden takia, myös vastapainoksi blogitrendille, jossa suurimman osan sisällöstä vie kaikenlaiset urheilusuoritukset, ajat, toistokerrat, kilot, keskisykkeet ja lyhenteet joista ei tavallinen istumatyötä tekevä kansalainen ymmärrä mitään.
Esimerkit poimittu blogista jennipuolivali.blogspot.fi
Suositellaan niille, joilla laiskottelua lähempänä sydäntä on fitness.

Vaikka etologia nimestä lähteekin pois, säilyy se edelleen tärkeänä mausteena sopassa, josta blogi ammentaa aiheensa. Muita mausteita ovat mm. jännimpien lääketieteellisten aiheiden poimiminen lähitarkasteluun, aivojen ja neurotieteiden syvät salaisuudet, lääkisopiskelun oleellisimmat muistisäännöt, arvoitukset, hauskat lääkeaineiden nimet, puujalat ja havainnot elämästä.

Nimistä puheen ollen, muutama sana Tohtori Krabola -nimimerkin taustasta niille, joille se ei ole tuttu. Kyseessähän on laina gospelia tiedemiehille soittavalta Kuha.-yhtyeeltä, jonka kappale Tohtori Krabolan telekineettinen testilaboratorio kertonee tarinan parhaiten itse:

Lopuksi hieman ennakkomaistiaisia blogin tulevista aiheista: Miksi kutittaminen naurattaa? Miksi olemme ainoa eläin joka ei kulje alasti? Miten sokean silmät voivat nähdä? Kuva-arvoituksissa lähiaikoina arvuutellaan ainakin diagnoosia ja laboratoriokoetta. Lisäksi asiaa lääkikseen hakemisesta.

Blogin lukijaksi voi nyt liittyä googlen omassa palvelussa, blogilistalla tai bloglovinissa. Linkit löytyvät myös sivun oikeasta laidasta.
Pysy kuulolla, niin tiedät mitä tohtori Krabolan lääketieteen ja laiskottelun laboratoriosta putkahtaa ulos seuraavaksi!

19. joulukuuta 2013

Kuva-arvoitus: Mikä anatominen rakenne?

Jälleen kuva-arvoitus: Mikä anatominen rakenne löytyy näistä kuvavihjeistä?


Oikea vastaus löytyy kommenteista.

Mistä johtuu Déjà-vu?

Déjà-vu eli entiselämys on tunne tilanteen tuttuudesta. Tuntuu, kuin sama tilanne olisi tapahtunut joskus aiemmin. Sitä esiintyy 60-70 prosentilla ihmisistä, alkaen hieman ennen 10 vuoden ikää. Eniten Déjà-vu-ilmiötä tapahtuu 15-30 vuoden iässä, minkä jälkeen sen esiintyvyys laskee. Esiintyvyys on suurempi koulutetuilla ja korkeassa sosioekonomisessa asemassa olevilla. Ne ovat myös yleisempiä väsyneenä, strassaantuneena tai alkoholin vaikutuksen alaisena. Erityisen usein entiselämyksiä kokevilla on todettu vauriota aivojen ohimolohkoissa.

Yleisimmät teoriat ilmiön selittämiseksi liittyvät yhteyshäiriöön aivojen tietoisten ja tiedostamattomien prosessien välillä. Näköaistimus kulkee silmistä näköratoja pitkin aivojen takaosissa olevalle näkökuorelle, missä syntyy varsinainen kuva, tietoinen näköhavainto.
Samalla näköradasta haarautuu reittejä kuitenkin moniin syvempiin aivojen rakenteisiin, esimerkiksi colliculus superioriin (ylempi nelikukkula) ja amygdalaan (mantelitumake). Nämä käsittelevät tiedostamattomia prosesseja: colliculus superior säätelee silmien liikkeitä ja amygdala työstää tunnereaktioita.

Déjà-vu-tuntemuksen synty selitetään siten, että tapahtumasta saatava tieto prosessoituu tavallisella nopeudella tiedostamattomissa aivojen osissa, mutta paikallisen häiriön (esimerkiksi epileptisen toiminnan) vuoksi tapahtuman käsittely tiedostetun ajattelun aivokuorella hidastuu ja jää jälkeen automaattisista järjestelmistä. Tällöin uusi tilanne tuntuu siltä, kuin sen olisi kokenut jo aiemmin.
On olemassa myös muita vu-ilmiöitä:
Presque vu on varmasti Déjà-vutakin tutumpi tilanne, jossa jokin muistista haettava asia on "kielen päällä". Asia on tuttu, mutta nimi ei millään tule mieleen. Presque vun aiheuttaa mahdollisesti ilmiö, jossa aivot estävät haettavan asian kanssa samankaltaisten sanojen ajattelun, jolloin myös haettu sana peittyy. Tämä selittäisi miksi ilmiö toimii usein myös ryhmässä. Jos ryhmä kuulee samat läheltä liippaavat estävät sanat, koko ryhmällä voi olla haettu sana "kielen päällä".

Jamais vu on Déjà-vun vastakohta, tilanne jossa täysin tuttu asia tuntuu vieraalta. Se on helppo aikaansaada valitsemalla jokin sana ja toistamalla sitä sata kertaa. Aivot alkavat estää kyseisen sanan huomioimista, ja hetken päästä sana tuntuu vieraalta, aivan kuin se ei tarkoittaisi mitään.

18. joulukuuta 2013

Ratkaisu arvoitukseen: Mikä lääkeaine?

Tässä ratkaisu 16.12. esiteltyyn kuva-arvoitukseen. Jos haluat vielä testata nokkeluuttasi, älä lue pidemmälle, vaan paina tästä linkistä suoraan arvoitukseen.


Oikea ratkaisu arvoitukseen on vernakalantti. Kyseistä lääkeainetta käytetään eteisvärinän kääntämiseen takaisin sinusrytmiin.
Vernakalantti on blogissa jo vanha tuttu elokuussa julkaistusta potilastapauksesta Google tappoi sydänpotilaan.

Huom! Muista osallistua edellisessä kirjoituksessa olevaan arvontaan, jossa palkintona Lääkäriksi-kirja.

17. joulukuuta 2013

Arvonta! Palkintona Duodecimin Lääkäriksi-kirja

Osallistu arvontaan ja voita Lääkäriksi-kirja!

Blogiin on reilun vajaan vuoden olemassaolon aikana löytänyt tiensä koko ajan nousujohteinen määrä katsojia, ja jonkin verran vakiolukijoitakin näkyy olevan, mutta blogin kehittämiseksi kiinnostaisi kartoittaa vähän tarkemmin lukijakuntaa ja lukutoiveita.

Siispä tässä kolme kysymystä, joihin vastaamalla kommenttiosiossa osallistut Duodecimin Lääkäriksi-kirjan arvontaan:
1. Kerro hieman itsestäsi. Oletko mies, nainen, nuori, vanha, opiskelija, vapaaherra?
2. Oletko löytänyt Lääketiedettä ja mannermaista etologiaa -blogiin ensimmäistä kertaa, oletko vanha kävijä, vai kenties tuleva tilaaja?
3. Millaisia aiheita Lääketiedettä ja mannermaista etologiaa -blogissa pitäisi olla enemmän?

Osallistuaksesi arvontaan varusta vastauksesi sähköpostiosoitteella, tai lähetä vastaukseesi liittyvät yhteystiedot tohtori.krabola( at )gmail.com
Kirjan arvontaan pääsevät mukaan kaikki kahden viikon sisällä, eli vuoden 2013 loppuun mennessä vastanneet.
(Jos et mieli palkintoa, vastaus olisi silti kiva)

16. joulukuuta 2013

Kuva-arvoitus: Mikä lääkeaine?

Tällä kertaa kyseessä on kuva-arvoitus. Mitä lääkeaine kätkeytyy näihin kuvavihjeisiin?

Vastaus löytyy tästä linkistä.

15. joulukuuta 2013

Lääketiedettä Youtubessa: Kirvessyrjän terveyskeskus

"Kirvessyrjä on pieni Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan väliin sijoittuva muuttotappiokunta. Sarjassa seurataan kunnan terveyskeskuksen tapahtumia. Pääosissa Antti Riuttanen, Jukka Pääkkönen, Ville Virkkunen ja Markus Heiskanen."


"Sarjan toisessa jaksossa seurataan kesän tapahtumia kylällä ja terveyskeskuksessa. Pääosissa Antti Riuttanen, Jukka Pääkkönen ja Markus Heiskanen."

13. joulukuuta 2013

Runosuonikohjut: Ra(a)jaton rakkaus

Rakkautta ensisilmäyksellä
sokeiden sokkotreffeillä

Jalat meni alta
pyörätuolipotilaalta

Vain hänelle sykkii sydämentahdistimeni
Kuulokojeen käynnistyttyä kuulen suustaan nimeni

Spitaalisen neidon kättä
pyysin omaksein empimättä

Ja pian hääpari yöhön asti
pani puujalalla koreasti

12. joulukuuta 2013

Lääketiedettä Youtubessa: Rytmihäiriöt

Tässä klassikossa professori demonstroi erinomaisen havainnollisesti sydämen erilaiset rytmihäiriöt:

11. joulukuuta 2013

Miksi toinen sierain on aina tukossa?

Meillä on kaksi silmää, jotka näkevät katselemamme maiseman hieman eri kuvakulmista luoden kolmiulotteisen näkymän. Kaksi korvaamme kuulee äänet hieman eriaikaisesti, minkä perusteella voimme automaattisesti päätellä äänen suunnan.

Mutta miksi nenässämme on kaksi sierainta? Pystymmekö päättelemään hajun suunnan tai haistelemaan kolmiulotteisesti? Ja miksi nenän kautta hengittäessä aina huomaa, että toinen sierain vetää paljon huonommin kuin toinen? Eikö olisi järkevämpää olla yksi isompi reikä, jonka kautta ilma kulkisi kunnolla?

Kahden sieraimen arvoitus alkoi ratketa Stanfordin yliopiston tutkijoiden marraskuussa 1999 Nature-lehdessä julkaiseman tutkimuksen myötä. Siinä osoitettiin, että kahdella sieraimella, joista toinen on enemmän tukossa kuin toinen, hajuaistimus saadaan paremmaksi.

Hajuaistimus syntyy, kun haisteltavan ilmavirran mukana tulevat molekyylit tarttuvat nenän limakalvolle ja imeytyy kalvon läpi hajureseptoreihin. Hajua tuottavia molekyylejä on kuitenkin tuhansia erilaisia, ja toiset niistä imeytyvät limakalvon läpi nopeammin, toiset hitaammin. Sieraimessa, jossa ilma liikkuu nopeasti, nenään tulee runsaasti molekyylejä, mutta niillä on lyhyt aika imeytyä limakalvon läpi aistinsoluihin, joten sierain haistaa lähinnä nopeasti imeytyviä hajuja. Tukkoisemmassa sieraimessa ilma liikkuu hitaammin, jolloin vaikeammin imeytyvillä molekyyleillä on enemmän aikaa saavuttaa hajureseptorit, joten niiden haju tulee paremmin esiin. Näin sieraimet täydentävät toisiaan saaden aikaan laajemman hajuaistimuksen.


Nenä voi siis haistaa eri hajun riippuen kummalla sieraimella haistelee. Ero ei ole suuri; Jos toinen sieraimesi haistaa mansikan, toinen ei haista maksapihviä. Sopivalla koejärjestelyllä ero kuitenkin tulee esiin.

Tätä tekstiä aloittaessa oikea sieraimeni hoiti nopean ilmavirtauksen roolia vasemman ollessa tukkoisempi, mutta nyt loppuvaiheessa osat ovat jo vaihtuneet. Millainen on omien sieraintenne työnjako lukuhetkellä?

10. joulukuuta 2013

Lääketiedettä Youtubessa: Ensimmäinen vuosi

Tämän kertaisessa katsauksessa Youtubeen esittelyssä hieno draama Ensimmäinen vuosi:
"Ensimmäinen vuosi elokuva on katkeran suloinen kertomus lääkiksen ensimmäisen vuosikurssin opiskelijasta, joka etsii paikkaansa maailmassa ja elämässä. Pääosissa Antti Riuttanen ja Kirsti Savola."




Katso myös jatko-osa Toinen vuosi:
"Ensimmäinen vuosi saa jatkoa päähenkilömme tasapainoillessa klinikkakynnyksen ja mutkikkaan elämänsä välillä. Uusi opiskeluvuosi tuo mukanaan paljon uutta, mutta kuten ensimmäisenäkin vuonna, myös nyt opiskelu tuntuu olevan murheista pienin. Pääosissa Antti Riuttanen ja Kirsti Savola."




Elokuvien takana on Vesuri productions.

7. joulukuuta 2013

Unohdetaan kymmenjärjestelmä, esittelyssä maanantaijärjestelmä

Nykymaailmassa käytetään yleisesti kymmenjärjestelmää, eli lukujärjestelmää, jossa kantalukuna on 10. Tästä on todennäköisesti syyttäminen käsiämme, joissa sormia on yhteensä kymmenen. Saattaa tuntua itsestään selvältä, että numeroita lasketaan kymmeneen, ja sitten aloitetaan alusta, mutta muitakin vaihtoehtoja olisi. Kymmenjärjestelmällä on näppärintä tarkistaa omien sormiensa määrä, mutta siihen sen hyvät puolet loppuvatkin.

Emme käytä kymmenjärjestelmää kaikessa laskemisessa. Monet vanhat pituuden ja painon mitat käyttävät 12-kantaista lukujärjestelmää. Esimerkiksi jalka on 12 tuumaa. Katso kelloa ja ylläty: se on jaettu 12 tuntiin. Itse luontoäiti on yrittänyt ohjata meitä 12-kantaiseen ajatteluun jakamalla vuoden kahteentoista kuukauteen. 12-kantainen, eli duodesimaalijärjestelmä olikin valloillaan pituuksien, painojen ja valuuttojen laskennassa, kunnes Ranskan vallankumouksen jälkeen omaan metrijärjestelmäänsä (nykyinen SI-järjestelmä) ihastuneet ranskalaiset jyräsivät kymmenkantaisella järjestelmällä duodesimaalijärjestelmän. Tässä mentiin niinkin pitkälle, että muutaman vuoden ajan käytössä oli 10-päiväinen viikko ja 10-tuntinen kello, kunnes huomattiin, etteivät ne sittenkään herättäneet suurta suosiota. Historian havinaa voi huomata myös numeraaleissamme; Monissa kielissä on omat nimensä 12 ensimmäiselle luvulle. Suomessa poikkeuksellisesti yksitoista ja kaksitoista eivät eroa kolmestatoista, mutta esimerkiksi ruotsissa on elva ja tolv, englannissa eleven ja twelve, saksassa elf ja zwölf, siis kaksitoista numeroa sopien täydellisesti 12-kantaiseen järjestelmään.
Kellossa on 12 tuntia.
Eläinrata jaetaan 12 kuvioon.

Miksi duodesimaalijärjestelmä sitten olisi parempi kuin nykyinen kymmenjärjestelmä? Avainsana on jaollisuus. Nykyinen kantaluku 10 voidaan jakaa tasan kolmella eri tavalla: yhdellä, viidellä ja kymmenellä. Sen sijaan 12 on jaollinen yhdellä, kahdella, kolmella, neljällä, kuudella ja kahdellatoista. Sen saa siis jaettua tasan jopa kuudella eri tavalla. Tämä tekee arkisista laskuista huomattavasti helpompia duodesimaalijärjestelmässä.

Murtolukuja vastaavat desimaaliluvut muuttuvat paljon mielekkäämmiksi. Kymmenjärjestelmässä 1/3 on 0,33333..., mutta duodesimaalijärjestelmässä 1/3 = 4/10 = 0,4. Vastaavasti 1/4 olisi 0,3. Puolikas olisi 1/2 = 6/10 = 0,6 ja kuudesosa 1/6 = 2/10 = 0,2 (kymmenjärjestelmässä rumilus 0,1666...)

Neljän kertotaulu, joka kymmenjärjestelmässä menee 4,8,12,16,20,24,28,32,... kulkisi duodesimaalijärjestelmässä 4,8,10,14,18,20,24,28,30,... Hyvin yksinkertaisella kaavalla siis.
Kolmen kertotaulu olisi 3,6,9,10,13,16,19,20,... Toistuva kaava tässäkin.
Kuuden kertotaulu 6,10,16,20,26,30,36,40,...

Duodesimaalijärjestelmässä tarvitaan kuitenkin tavanomaiseen verrattuna kaksi numeroa enemmän. Yleensä tämä on tehty ottamalla numerot yhdestä yhdeksään ja lisätty niihin kaksi uutta numeroa, esimerkiksi A ja B. Tällöin ensimmäiset luvut olisivat 1,2,3,4,5,6,7,8,9,A,B,10,11,12,13,14,15,16,17,18,19,1A,1B,20,21,...

On kuitenkin harvinaisen hämmentävää sekoittaa uudet merkit ja vanhat numerot keskenään, joten tohtori Krabolan innovaatiolaboratorion lukujärjestelmien toimialueen tutkimusyksikkö on kehittänyt uuden ihmislähtöisen mallin duodesimaalijärjestelmän omaksumiseksi. Johtavana ajatuksena on, että toisin kuin äkkiseltään voisi luulla, meillä kaikilla on jo mieleemme opeteltuna vaihtoehtoiset, kaksitoistakantaiset nimet, joita voimme käyttää duodesimaalisina numeroina. Käyttäkäämme siis kuukausista tuttuja:
1 tammi
2 helmi
3 maalis
4 huhti
5 touko
6 kesä
7 heinä
8 elo
9 syys
L loka
M marras
(10 maanantai)

Nämä ovat uudet maanantaijärjestelmän numerot.

Esimerkkinä muutamia muunnoksia kymmenjärjestelmästä maanantaijärjestelmään:
1 (yksi) - 1 (tammi)
10 (kymmenen) - L (loka)
12 (kaksitoista) - 10 (maanantai)
15 (viisitoista) - 13 (maanantai-maalis)
23 (kaksikymmentäkolme) - 1M (maanantai-marras)
24 (kaksikymmentäneljä) - 20 (kaksimaanantaita)
39 (kolmekymmentäyhdeksän) - 33 (maalismaanantaita-maalis)

Kymmenjärjestelmässä kymmenen potensseja nimitetään
10^0 ykköset
10^1 kymmenet
10^2 sadat
10^3 tuhannet
10^4 kymmenet tuhannet
10^5 sadat tuhannet
10^6 miljoonat

Maanantaijärjestelmässä nimet eivät voi olla samoja, sillä lukujen tulee olla yksiselittäisiä ihmisten käyttäessä samaan aikaan molempia tapoja. Maanantaijärjestelmässä potenssienkaan nimiä ei kuitenkaan tarvitse opetella tyhjästä, vaan ne vastaavat jo selkäytimessä olevia järjestysnimiä, eli potenssit vastaavat viikonpäiviä:
10^0 ykköset
10^1 maanantait
10^2 tiistait
10^3 keskiviikot
10^4 torstait
10^5 perjantait
10^6 lauantait
10^7 sunnuntait

Suurempien numeroiden muunnoksia kymmenjärjestelmästä maanantaijärjestelmään:
1728 (tuhat seitsemänsataa kaksikymmentäkahdeksan) - 1000 (keskiviikko)
4315 (neljätuhatta kolmesataa viisitoista - 25M7 (helmikeskiviikkoa-toukotiistaita-marrasmaanantaita-heinä)
17063 (seitsemäntoistatuhatta kuusikymmentäkolme) -  9L5M (syyskeskiviikkoa-lokatiistaita-toukomaanantaita-marras)

Ja vielä suuremman duodesimaaliluvun nimeäminen: 8M1LM58L = elosunnuntaita-marraslauantaita-perjantai-lokatorstaita-marraskeskiviikkoa-toukotiistaita-elomaanantaita-loka.

Entäs se sormin laskemisen helppous, kymmenjärjestelmän suurin valtti? Unohda peukalo ja katso sormiasi. Niitä on neljä. Jokainen koostuu kolmesta osasta (sormissa on kolme luuta, phalangia). Laskemalla ne yhteen voit helposti laskea yhdellä kädellä kahteentoista (maanantaihin).
Laske sormin kahteentoista. (Yhden käden sormin voi myös näppärästi laskea 31:een. Lisää tästä myöhemmin)


Suomalaisista lääkäriseuroista numeroon kaksitoista on ihastunut erityisesti Duodecim.

2. joulukuuta 2013

Runosuonikohjut: Lux humana -runokilpailu

Meilahden kampuskirjasto Terkko järjesti lääketiedeaiheisen Lux humana -runokilpailun syksyllä. Tohtori Krabolan laboratorion seinälle ei palkintodiplomia tällä kertaa herunut, mutta Claes Anderssonin valitsemat voittorunot voi nyt käydä lukemassa täältä: http://blogs.helsinki.fi/luxhumana/2013/11/27/lux-humana-runokilpailun-voittajat-on-julkistettu/

1. joulukuuta 2013

Lääketiedettä Youtubessa: Lääkärit tulessa

Lääkärit tulessa on Kummeli-ryhmän vuonna 1998 ilmestynyt kahdeksanosainen komediasarja, joka kertoo Volmari Kuulapään klinikan toiminnasta. Suosittelen ehdottomasti katsomaan tämän suomalaisen vastineen Houselle, Greyn anatomialle ja Teho-osastolle. Pisteenä i:n päällä sarjassa suoritetaan täysimittainen möhnänpoistoleikkaus.

Sarja löytyy kokonaisuudessaan Youtubesta, tässä ensimmäinen osa:

22. marraskuuta 2013

Päiväni kuvina - kuvani Päivinä

Päiväni kuvina on bloggauksen kultainen standardi. (Esimerkkejä tässä, tässä ja tässä.)
Tohtori Krabolan innovaatiolaboratoriossa kehitetään kuitenkin jatkuvasti uusinta uutta. Tässä maistiainen tulevaisuuden Käypä blogi -sisällöstä: kuvani Päivinä.

Kuvamanipulaatiossa mukana lääkärikollega Päivi Räsänen.

20. marraskuuta 2013

Mistä hikka johtuu?

Hikka eli nikotus on tahdosta riippumaton refleksi, joka saa aikaan voimakkaan pallean supistuksen ja äänihuulten sulkeutumisen, jolloin syntyy hikalle tyypillinen hik-ääni. Hikka voi esiintyä yksittäisenä, mutta usein se toistuu tasaisin väliajoin.
Hikan voi saada aikaan hotkimalla ruokansa nopeasti, yskimällä, tunnekuohuilla, nauramalla, hiilihapotetuilla juomilla tai tulisella ruualla.


Mutta miksi hikka on olemassa? Jos ihmiseen on sisäänrakennettu refleksikaari juuri hikkaa varten, niin täytyyhän sille olla jokin tärkeä tehtävä?

Fylogeneettisen selityksen mukaan hikka on jäänne ajalta, jolloin olimme sammakkoeläimiä. Nuijapäät nielevät vettä ja ilmaa kiduksiensa läpi automaattisella motorisella heijasteella, joka vastaa nisäkkäiden hikkaa. Hikan tuottavat motoriset hermoradat muodostuvat sikiölle ennen normaalin keuhkohengityksen mahdollistavia hermoratoja. Keskosena syntyneet nikottelevat huomattavan paljon (2,5% ajasta), mahdollisesti pyrkien sammakkoeläimen hengitykseen, sillä keuhkot eivät ole vielä täysin kehittyneet. Lisäksi sekä hikka että sammakkoeläinten nieleminen vähenevät hiilidioksidipitoisuuden noustessa, ja ne saadaan loppumaan kokonaan GABAb-reseptoreja aktivoimalla, mikä viittaa yhtenevään fysiologiaan ja samaan evolutiiviseen alkuperään.

kidukset
Tuore shypoteesi (Howes 2012) esittää, että hikan tuottava refleksi on syntynyt muiden heijasteiden ohella mahdollistamaan nisäkkäiden samanaikaisen maidon imemisen ja hengittämisen. Hikkaa esiintyy vain nisäkkäissä, ja nisäkkään vanhetessa nikottelu vähenee. Hypoteesin mukaan hikka on kehittynyt, jotta maitoa imevän nisäkkään mahaan kertyvä ilma pääsisi ulos, jotta maidon juonti voisi jatkua. Ilmakupla mahassa saisi aikaan heijasteen, joka tuottaa hikan saaden ilmaa pois mahasta ja aiheuttaen röyhtäisyn. Tätä teoriaa tukee vauvojen runsas nikottelu, refleksin ruokatorven liikettä lamaava osa ja se, että hikkaa esiintyy vain maitoa juovilla eläimillä.



Hikan pysäyttämiseen on jokainen varmasti kuullut niksejä aina pelästyttämisestä päälläseisontaan, mutta näiden vaikuttavuus on kyseenalainen. Hengityksen pidättäminen tai pussiin hengittäminen nostaa veren hiilidioksidipitoisuutta, mikä ainakin teoriassa vähentää nikottelua. Lääketieteellistä hoitoa tarvitaan vain erittäin harvinaisissa tapauksissa.




Guinnessin ennätystä nikottelussa pitää hallussaan Charles Osborne, jolla oli hikka vuodesta 1922 vuoteen 1990. 

17. marraskuuta 2013

Hauskoja lääkkeiden nimiä: Ismox

Ismox sisältää isosorbidi-5-mononitraattia, joka on glyseryylinitraatin eli nitron sukulaisaine. Sitä käytetään iskeemisen rintakivun, eli angina pectorikseen ehkäisyyn. Jo alkaneeseen kipukohtaukseen sitä ei kuitenkaan pidä käyttää, vaan valita nopeavaikutteinen nitro.
Ismox laajentaa verisuonia ja keventää siten sydämen työmäärää. Se myös avartaa sepelvaltimoita eli sydänlihakselle verta kuljettavia suonia, jolloin sydämen hapensaanti paranee.

Ismo

11. marraskuuta 2013

Kapsaisiini - Makua vai kuumuutta?

Chileiksi kutsutaan niitä paprikoita, joiden kapsaisiinipitoisuus on suuri. Kapsaisiini saa aikaan chileille ominaisen tulisuuden suussa. Mutta mitä tulisuus oikeastaan on? Maistuuko chili tuliselta vai saako se aikaan polttavaa lämpöä suussa?


Ihminen ja muut nisäkkäät erottavat viisi perusmakua: Makea, suolainen, hapan, karvas ja umami. Kuten huomataan, listassa ei ole tulista. Täytyy siis hieman yllättäen todeta, että chilin tulisuus ei johdu sen mausta. Tähän viittaa tietysti myös se, että polte tuntuu myös huulissa, muissa limakalvoissa ja ihollakin, joissa ei makuja voi tuntea.

Chiliä syödessä suun lämpötila ei myöskään muutu sen korkeammaksi kuin muutakaan ruokaa syödessä, joten tulisuus ei johdu limakalvojen kuumenemisesta, eikä palovammojen vaaraa ole.

Sen sijaan kapsaisiini vaikuttaa limakalvolla sitoutumalla kemiallisesti VR1-reseptoriin, ionikanavaan joka tavallisesti aktivoituu kuumuudesta. Tämä reseptori taas aktivoi hermosäikeen, joka viestii kuuman tuntemuksen keskushermostoon. Kapsaisiini siis laukaisee saman hermopäätteen, joka tavallisesti reagoi kuumuuden aiheuttamalle kudostuholle, ja siten aiheuttaa aivoille saman tuntemuksen kuin suun sisällä palava tuli aiheuttaisi.


Kapsaisiinia käytetään myös lääketieteellisissä tarkoituksissa esimerkiksi neuropaattisen kivun lievitykseen ja psoriasiksen tai fibromyalgian hoitoon. Sen on myös todettu olevan ensimmäinen täysin luonnollinen kliinisissä tutkimuksissa allergiseen nuhaan tehoava nenäsuihke.

Chilien tulisuutta mitataan Scovillen asteikolla, jossa tavallinen paprika saa arvon nolla Tabasco-kastike noin 5000. Teollisesti tuotetun puhtaan kapsaisiinin arvo on yli 15 000 000 yksikköä. Asteikon ideana on, että arvo kertoo suhteen, jossa chiliä pitää laimentaa, jotta tulisuus ei enää maistuisi. Jos esimerkiksi Habaneron tulisuus on 200 000 yksikköä, tulee yksi sormenpään kokoinen pala (1cm^3) laimentaa noin 200 litraan sokerivettä, jotta tulisuus häviää kokonaan.

Päivän nippelitieto, jolla voit päteä lounaspöydässä: Chilin hedelmä on kasvitieteellisesti marja.


8. marraskuuta 2013

Etologiaa: Miksi haukottelu tarttuu?

Jokainen on varmaankin joskus huomannut, että haukottelu tarttuu helposti. Tarkka syy tähän on vielä epäselvä, mutta tässä muutamia lupaavina pidettyjä hypoteeseja:

Ensimmäisen teorian mukaan haukotus on hermostoomme rakenteellisesti kuuluva kiinteä liikekaava (fixed action pattern) , eli toimintamalli, joka alkaa aina tietystä ärsykkeestä ja alettuaan kulkee liikemallin loppuun asti. Tämän teorian mukaisesti toisen ihmisen haukotus on ärsyke, joka johtaa suun avaamiseen, leukojen venytykseen ja syvään sisäänhengitykseen, ilman että liikesarjaa pystyisi lopettamaan sen alettua. Muualla eläinmaailmassa fixed action pattern esiintyy esimerkiksi uroslintujen soidintanssissa; kun ärsykkeeksi ilmaantuu naaraslintu, on pakko tanssia.


Toinen teoria perustuu tiedostamattomaan matkimiseen, jota esiintyy muuhunkin kuin haukotteluun liittyen. Kahden ihmisen esimerkiksi istuessa vierekkäin, he tiedostamattomasti vaihtavat asentoaan samanlaisiksi ja matkivat toistensa liikkeitä. Tämän saa aikaan aivojen peilineuroneiksi nimetetyt solut, joiden on funktionaalisen magneettikuvauksen avulla todettu aktivoituvan samalla tavalla sekä silloin kun nähdään tietty liike toisen tekemänä, että silloin kun liike tehdään itse.


Psykologiselta kannalta empatian kokemisella näyttää olevan selvä yhteys haukottelun tarttumiseen. Aiemmin mainituista peilineuroneista osa on erikoistunut toisen ihmisen tunteisiin eläytymiseen. Haukottelu alkaa tarttua ihmiseen noin 4-5 vuoden iässä, jolloin myös lapsen empaattiset kyvyt alkavat kypsyä. Myös koirat ovat alttiita tartunnalle, ja mielenkiintoisesti kokeissa on huomattu, että omistajan tai tutun ihmisen haukottelu tarttuu koiraan vierasta ihmistä vahvemmin. Myös ihmisillä ystävien joukossa haukotus tarttuu useammin kuin vieraiden joukossa.

Miksi me sitten ylipäätään haukottelemme? Mitä siitä hyötyy? Siitä mahdollisesti lisää jossain myöhemmässä jaksossa.

PS. Tarttuiko haukotus?

31. lokakuuta 2013

Lääkärin reseptit: Ruispizzat

Jos e-resepti tai Kelan erikoiskorvattavuusluokat herättävät liikaa hämmennystä, tervetuloa tohtori Krabolan helppojen reseptien pariin!

Tänään esittelyssä ruispizzat.

Ainekset: Ruisleipää, tomaattimurskaa, kinkkua, pizzaraastetta, sinihomejuustoa.



1. Levitä tomaattimurskaa leipien päälle.


2. Lisää kinkkua ja aurajuustoa.


3. Peitä juustoraasteella. Mausta pippurilla ja oreganolla.


4. Paista 200-asteisessa uunissa noin 10 minuuttia.


Arvostelu:
Ulkonäkö 2/5
Maku       4/5
Nopeus    3/5
Kalorit     3/5

Näistä keskiarvona hoitomyöntyvyys 3/5

Vinkki!
Jos haluat tehdä ruispizza-ateriastasi kevyemmän version, kokeile syödä vähemmän ruispizzoja!

22. lokakuuta 2013

Arvoitus: Majava

Arvoitus:
Majava oli rakennuspuuhissa kaatamassa suurta leppää joen rannassa. Mutta puu ei kaatunutkaan veteen, kuten majava oli tähdännyt, vaan suoraan kohti jyrsijää itseään.
Kuka oli kutsuttava paikalle?


Oikea vastaus löytyy kommenteista.

17. lokakuuta 2013

Runosuonikohjut: Yöhoitaja

Runosuonikohjut-sarjan ensimmäinen runo on Yöhoitaja:

Minä olen yöhoitaja.
Huolehdin sinusta.

Minä hoidan asian.
Et/ette ole yksin.
Olen täällä koko yön.

Tästä mestariteoksesta en voi ottaa kunniaa kokonaan itselleni, mutta se on nostettu kunniapaikalle sarjan ensimmäiseksi runoksi, sillä siihen kiteytyy runotaiteen hienouden ydin. Nämä irralliset fraasit ovat peräisin selkokielisestä hoitotyön suomi-ruotsi -sanastosta.

16. lokakuuta 2013

Studentin T-testi

Mitä eroa on kahvin kofeiinilla ja teen teiinilla? Ei mitään muuta kuin nimi. Teiinin eli kofeiinin lisäksi teelehdistä hauduttamalla saadaan mukiin myös muun muassa tanniineja, teaniinia ja meteaniinia. Tanniinit eli parkkihapot saavat teen maistumaan kitkerältä, kun taas teaniinilla ja meteaniinilla on kofeiinin vastapainoksi lievä rentouttava vaikutus.

Tässä esittelyssä muutamia Tohtori Krabolan laboratoriossa usein hautuvia teevaihtoehtoja:

Lipton Earl Grey pyramidi-pussissa: hinta ja lisätiedot
Raikas, hyvänmakuinen perustee. Innovatiivisesta pyramidipussista tuleva lumevaikutus parantaa makua entisestään.
4/5 

Twinings Earl Grey: hinta ja lisätiedot
Oivallinen tee jokapäiväiseen käyttöön. Pitkälti edellisen kaltainen, ilman pyramidipussin lumevaikutusta.
3/5

Twinings Earl Gray kofeiiniton: hinta ja lisätiedot
Kofeiinittomana (teiinittomana) vaihtoehtona sopii hyvin iltateeksi, mutta sivumaku tekee tästä huomattavasti normaalia versiota huonomman elämyksen.
1/5


Keisarin morsian: hinta ja lisätiedot
Aavistuksen eksoottisempi vaihtoehto perusteelle. Maultaan täyteläisen hedelmäinen. Miellyttävän tuntuinen suussa.
4/5

Lipton Yellow label: hinta ja lisätiedot
Yllätyksetön perustee. Mukiinmenevää juotavaa tilanteeseen kuin tilanteeseen.
2/5

Princess:
Parempaa keskiluokkaa edustava tee, joka piristää teepusseihin integroiduilla aforismeilla.
3/5


9. lokakuuta 2013

Lääkärin reseptit: Pyttipannu

Jos e-resepti tai Kelan erikoiskorvattavuusluokat herättävät liikaa hämmennystä, tervetuloa tohtori Krabolan helppojen reseptien pariin!

Ensimmäisenä reseptinä esittelyssä pyttipannu.

Ainekset: makkarapaketti (kauppanimi Kabanossi), perunakuutiot, kurkkusalaatti, ketsuppi, sinappi. Juomaksi esimerkiksi kolaa.

1. Pilko makkarat siivuiksi




















2. Lisää pannulle makkarasiivut ja perunakuutiot.

3. Paista n.15min välillä lastalla käännellen.

4. Annostele lautaselle ketsupin, sinapin ja runsaan kurkkusalaatin kera. Ruokajuomaksi lasi kolaa.

Arvostelu:
Ulkonäkö 3/5
Maku       4/5
Nopeus    3/5
Kalorit     4/5

Näistä keskiarvona hoitomyöntyvyys 3,5/5

7. lokakuuta 2013

Hauskoja lääkkeiden nimiä: Dolan

Dolan on orfenadriinia ja parasetamolia sisältävä lääke lihasjäykkyyden, akuuttien kivuliaiden lihasspasmien, venähdysten, akuutin kierokaulan (torticollis), prolaboituneiden nikaman välilevyjen, fibrosiitin ja noidannuolen hoitoon sekä joskus suonenvetokohtauksen laukaisuun, levottomat jalat -oireyhtymään ja huimaukseen.
Lihasjäykkyyden vähentäminen perustuu orfenadriinin muskariinireseptorin salpaukseen keskushermostossa. Parasetamoli vähentää särkyoireita.

Dolan, lääke

Tämän lääkkeen nimi juurtuu välittömästi mieleesi, jos olet joskus törmännyt maailman tunnetuimpaan suomalaiseen internet-meemiin, Dolaniin. Lisätietoa aiheesta: http://knowyourmeme.com/memes/dolan
Dolan, meemi


Loppukevennyksenä Dolan suorittaa keuhkojen natiivikuvan: (Huom! Sisältää näyttöön perustuvan lääketieteen ulkopuolista huumoria, katso varoen. Kuvantamistutkimukset ovat turvallisia.)