11. joulukuuta 2013

Miksi toinen sierain on aina tukossa?

Meillä on kaksi silmää, jotka näkevät katselemamme maiseman hieman eri kuvakulmista luoden kolmiulotteisen näkymän. Kaksi korvaamme kuulee äänet hieman eriaikaisesti, minkä perusteella voimme automaattisesti päätellä äänen suunnan.

Mutta miksi nenässämme on kaksi sierainta? Pystymmekö päättelemään hajun suunnan tai haistelemaan kolmiulotteisesti? Ja miksi nenän kautta hengittäessä aina huomaa, että toinen sierain vetää paljon huonommin kuin toinen? Eikö olisi järkevämpää olla yksi isompi reikä, jonka kautta ilma kulkisi kunnolla?

Kahden sieraimen arvoitus alkoi ratketa Stanfordin yliopiston tutkijoiden marraskuussa 1999 Nature-lehdessä julkaiseman tutkimuksen myötä. Siinä osoitettiin, että kahdella sieraimella, joista toinen on enemmän tukossa kuin toinen, hajuaistimus saadaan paremmaksi.

Hajuaistimus syntyy, kun haisteltavan ilmavirran mukana tulevat molekyylit tarttuvat nenän limakalvolle ja imeytyy kalvon läpi hajureseptoreihin. Hajua tuottavia molekyylejä on kuitenkin tuhansia erilaisia, ja toiset niistä imeytyvät limakalvon läpi nopeammin, toiset hitaammin. Sieraimessa, jossa ilma liikkuu nopeasti, nenään tulee runsaasti molekyylejä, mutta niillä on lyhyt aika imeytyä limakalvon läpi aistinsoluihin, joten sierain haistaa lähinnä nopeasti imeytyviä hajuja. Tukkoisemmassa sieraimessa ilma liikkuu hitaammin, jolloin vaikeammin imeytyvillä molekyyleillä on enemmän aikaa saavuttaa hajureseptorit, joten niiden haju tulee paremmin esiin. Näin sieraimet täydentävät toisiaan saaden aikaan laajemman hajuaistimuksen.


Nenä voi siis haistaa eri hajun riippuen kummalla sieraimella haistelee. Ero ei ole suuri; Jos toinen sieraimesi haistaa mansikan, toinen ei haista maksapihviä. Sopivalla koejärjestelyllä ero kuitenkin tulee esiin.

Tätä tekstiä aloittaessa oikea sieraimeni hoiti nopean ilmavirtauksen roolia vasemman ollessa tukkoisempi, mutta nyt loppuvaiheessa osat ovat jo vaihtuneet. Millainen on omien sieraintenne työnjako lukuhetkellä?

5 kommenttia:

  1. Onpa intiimi kysymys, mutta vastataan nyt: nenäsyklini on siinä vaiheessa, että vasen sierain vetää paremmin.

    Tosi kiva kuulla, että tiede on löytänyt jotain järkeä tähänkin mystiseen ilmiöön.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos tästä henkilökohtaiseta korresta kekoon. Tällä aineistolla ei vielä saa kuvaa siitä mielenkiintoisesta kysymyksestä, onko jompi kumpi sierain enemmän aktiivinen ihmisillä keskimäärin.

      Poista
  2. En sanoisi sieraimia älykkäiksi siinä merkityksessä, että ne pohdittuaan asiaa olisivat päättäneet tukkiutua ja avautua vuorotellen, mutta tämän ilmiön merkitystä pohdittaessa olisi järjetöntä olettaa, että nenän anatomisella ja fysiologisella kehityksellä evoluution ohjaamana ei olisi mitään tekemistä hajuaistin kanssa.

    Kyljellään maatessa painovoima todellakin saa alemman sieraimen tukkiutumaan, mikä tuskin kenenkään mielestä on kovin kiinnostava havainto. Tässä tekstissä aiheena oleva toisen sieraimen tukkoisuus sen sijaan esiintyy päiväsaikaan ja pystysuorassa asennossa. Lisäksi tukkoisempi ja avonaisempi sierain voivat vaihtaa rooleja useita kertoja päivän aikana.

    En ole aiheeseen perehtynyt tätä kirjoitusta syvemmin, joten en tiedä kuinka tarkasti limakalvoja säätelevät hormonaaliset tai muut mekanismit ovat tämän ilmiön suhteen tiedossa. Esittämäsi mekanismi oli jonkin verran ristiriitainen, sillä jos mainitsemasi aine limakalvolle päästessään saisi aikaan adrenaliinin ja noradrenaliinin vapautumisen ja limakalvon supistumisen, se ei kiihdyttäisi limaneritystä, vaan päinvastoin saisi verisuonet supistumaan, mikä kuivattaisi limakalvon ja lopettaisi limanerityksen. Ikävä kuitenkin kuulla että vieroituksesta tulee noin hankalia oireita.

    Nenäkurssi on tänä keväänä edessä, silloin selviää mitä lääkiksessä nenästä opetetaan.

    VastaaPoista
  3. Sinulla on mielenkiitoisia kirjoituksia.Voisitko hankkia sivuillesi myös mahdollisuuden jakaa näitä Twitterin kautta.
    Kiitos ja hyvää uutta opiskeluvuotta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos palautteesta! Kuten saattaa huomata, blogin kehityshankkeet ovat olleet aika jäässä viime aikoina. Ainahan Twitteriin voi kopioida suoraan linkin, mutta sen syvempää Twitter-integraatiota ei näillä näkymin ole tulossa, ellei blogin kanssa synny aivan uutta inspiraatiota.
      Opiskeluvuodetkin jo loppuivat mutta kiitos silti ja hyvää vuotta!

      Poista