22. marraskuuta 2013

Päiväni kuvina - kuvani Päivinä

Päiväni kuvina on bloggauksen kultainen standardi. (Esimerkkejä tässä, tässä ja tässä.)
Tohtori Krabolan innovaatiolaboratoriossa kehitetään kuitenkin jatkuvasti uusinta uutta. Tässä maistiainen tulevaisuuden Käypä blogi -sisällöstä: kuvani Päivinä.

Kuvamanipulaatiossa mukana lääkärikollega Päivi Räsänen.

20. marraskuuta 2013

Mistä hikka johtuu?

Hikka eli nikotus on tahdosta riippumaton refleksi, joka saa aikaan voimakkaan pallean supistuksen ja äänihuulten sulkeutumisen, jolloin syntyy hikalle tyypillinen hik-ääni. Hikka voi esiintyä yksittäisenä, mutta usein se toistuu tasaisin väliajoin.
Hikan voi saada aikaan hotkimalla ruokansa nopeasti, yskimällä, tunnekuohuilla, nauramalla, hiilihapotetuilla juomilla tai tulisella ruualla.


Mutta miksi hikka on olemassa? Jos ihmiseen on sisäänrakennettu refleksikaari juuri hikkaa varten, niin täytyyhän sille olla jokin tärkeä tehtävä?

Fylogeneettisen selityksen mukaan hikka on jäänne ajalta, jolloin olimme sammakkoeläimiä. Nuijapäät nielevät vettä ja ilmaa kiduksiensa läpi automaattisella motorisella heijasteella, joka vastaa nisäkkäiden hikkaa. Hikan tuottavat motoriset hermoradat muodostuvat sikiölle ennen normaalin keuhkohengityksen mahdollistavia hermoratoja. Keskosena syntyneet nikottelevat huomattavan paljon (2,5% ajasta), mahdollisesti pyrkien sammakkoeläimen hengitykseen, sillä keuhkot eivät ole vielä täysin kehittyneet. Lisäksi sekä hikka että sammakkoeläinten nieleminen vähenevät hiilidioksidipitoisuuden noustessa, ja ne saadaan loppumaan kokonaan GABAb-reseptoreja aktivoimalla, mikä viittaa yhtenevään fysiologiaan ja samaan evolutiiviseen alkuperään.

kidukset
Tuore shypoteesi (Howes 2012) esittää, että hikan tuottava refleksi on syntynyt muiden heijasteiden ohella mahdollistamaan nisäkkäiden samanaikaisen maidon imemisen ja hengittämisen. Hikkaa esiintyy vain nisäkkäissä, ja nisäkkään vanhetessa nikottelu vähenee. Hypoteesin mukaan hikka on kehittynyt, jotta maitoa imevän nisäkkään mahaan kertyvä ilma pääsisi ulos, jotta maidon juonti voisi jatkua. Ilmakupla mahassa saisi aikaan heijasteen, joka tuottaa hikan saaden ilmaa pois mahasta ja aiheuttaen röyhtäisyn. Tätä teoriaa tukee vauvojen runsas nikottelu, refleksin ruokatorven liikettä lamaava osa ja se, että hikkaa esiintyy vain maitoa juovilla eläimillä.



Hikan pysäyttämiseen on jokainen varmasti kuullut niksejä aina pelästyttämisestä päälläseisontaan, mutta näiden vaikuttavuus on kyseenalainen. Hengityksen pidättäminen tai pussiin hengittäminen nostaa veren hiilidioksidipitoisuutta, mikä ainakin teoriassa vähentää nikottelua. Lääketieteellistä hoitoa tarvitaan vain erittäin harvinaisissa tapauksissa.




Guinnessin ennätystä nikottelussa pitää hallussaan Charles Osborne, jolla oli hikka vuodesta 1922 vuoteen 1990. 

17. marraskuuta 2013

Hauskoja lääkkeiden nimiä: Ismox

Ismox sisältää isosorbidi-5-mononitraattia, joka on glyseryylinitraatin eli nitron sukulaisaine. Sitä käytetään iskeemisen rintakivun, eli angina pectorikseen ehkäisyyn. Jo alkaneeseen kipukohtaukseen sitä ei kuitenkaan pidä käyttää, vaan valita nopeavaikutteinen nitro.
Ismox laajentaa verisuonia ja keventää siten sydämen työmäärää. Se myös avartaa sepelvaltimoita eli sydänlihakselle verta kuljettavia suonia, jolloin sydämen hapensaanti paranee.

Ismo

11. marraskuuta 2013

Kapsaisiini - Makua vai kuumuutta?

Chileiksi kutsutaan niitä paprikoita, joiden kapsaisiinipitoisuus on suuri. Kapsaisiini saa aikaan chileille ominaisen tulisuuden suussa. Mutta mitä tulisuus oikeastaan on? Maistuuko chili tuliselta vai saako se aikaan polttavaa lämpöä suussa?


Ihminen ja muut nisäkkäät erottavat viisi perusmakua: Makea, suolainen, hapan, karvas ja umami. Kuten huomataan, listassa ei ole tulista. Täytyy siis hieman yllättäen todeta, että chilin tulisuus ei johdu sen mausta. Tähän viittaa tietysti myös se, että polte tuntuu myös huulissa, muissa limakalvoissa ja ihollakin, joissa ei makuja voi tuntea.

Chiliä syödessä suun lämpötila ei myöskään muutu sen korkeammaksi kuin muutakaan ruokaa syödessä, joten tulisuus ei johdu limakalvojen kuumenemisesta, eikä palovammojen vaaraa ole.

Sen sijaan kapsaisiini vaikuttaa limakalvolla sitoutumalla kemiallisesti VR1-reseptoriin, ionikanavaan joka tavallisesti aktivoituu kuumuudesta. Tämä reseptori taas aktivoi hermosäikeen, joka viestii kuuman tuntemuksen keskushermostoon. Kapsaisiini siis laukaisee saman hermopäätteen, joka tavallisesti reagoi kuumuuden aiheuttamalle kudostuholle, ja siten aiheuttaa aivoille saman tuntemuksen kuin suun sisällä palava tuli aiheuttaisi.


Kapsaisiinia käytetään myös lääketieteellisissä tarkoituksissa esimerkiksi neuropaattisen kivun lievitykseen ja psoriasiksen tai fibromyalgian hoitoon. Sen on myös todettu olevan ensimmäinen täysin luonnollinen kliinisissä tutkimuksissa allergiseen nuhaan tehoava nenäsuihke.

Chilien tulisuutta mitataan Scovillen asteikolla, jossa tavallinen paprika saa arvon nolla Tabasco-kastike noin 5000. Teollisesti tuotetun puhtaan kapsaisiinin arvo on yli 15 000 000 yksikköä. Asteikon ideana on, että arvo kertoo suhteen, jossa chiliä pitää laimentaa, jotta tulisuus ei enää maistuisi. Jos esimerkiksi Habaneron tulisuus on 200 000 yksikköä, tulee yksi sormenpään kokoinen pala (1cm^3) laimentaa noin 200 litraan sokerivettä, jotta tulisuus häviää kokonaan.

Päivän nippelitieto, jolla voit päteä lounaspöydässä: Chilin hedelmä on kasvitieteellisesti marja.


8. marraskuuta 2013

Etologiaa: Miksi haukottelu tarttuu?

Jokainen on varmaankin joskus huomannut, että haukottelu tarttuu helposti. Tarkka syy tähän on vielä epäselvä, mutta tässä muutamia lupaavina pidettyjä hypoteeseja:

Ensimmäisen teorian mukaan haukotus on hermostoomme rakenteellisesti kuuluva kiinteä liikekaava (fixed action pattern) , eli toimintamalli, joka alkaa aina tietystä ärsykkeestä ja alettuaan kulkee liikemallin loppuun asti. Tämän teorian mukaisesti toisen ihmisen haukotus on ärsyke, joka johtaa suun avaamiseen, leukojen venytykseen ja syvään sisäänhengitykseen, ilman että liikesarjaa pystyisi lopettamaan sen alettua. Muualla eläinmaailmassa fixed action pattern esiintyy esimerkiksi uroslintujen soidintanssissa; kun ärsykkeeksi ilmaantuu naaraslintu, on pakko tanssia.


Toinen teoria perustuu tiedostamattomaan matkimiseen, jota esiintyy muuhunkin kuin haukotteluun liittyen. Kahden ihmisen esimerkiksi istuessa vierekkäin, he tiedostamattomasti vaihtavat asentoaan samanlaisiksi ja matkivat toistensa liikkeitä. Tämän saa aikaan aivojen peilineuroneiksi nimetetyt solut, joiden on funktionaalisen magneettikuvauksen avulla todettu aktivoituvan samalla tavalla sekä silloin kun nähdään tietty liike toisen tekemänä, että silloin kun liike tehdään itse.


Psykologiselta kannalta empatian kokemisella näyttää olevan selvä yhteys haukottelun tarttumiseen. Aiemmin mainituista peilineuroneista osa on erikoistunut toisen ihmisen tunteisiin eläytymiseen. Haukottelu alkaa tarttua ihmiseen noin 4-5 vuoden iässä, jolloin myös lapsen empaattiset kyvyt alkavat kypsyä. Myös koirat ovat alttiita tartunnalle, ja mielenkiintoisesti kokeissa on huomattu, että omistajan tai tutun ihmisen haukottelu tarttuu koiraan vierasta ihmistä vahvemmin. Myös ihmisillä ystävien joukossa haukotus tarttuu useammin kuin vieraiden joukossa.

Miksi me sitten ylipäätään haukottelemme? Mitä siitä hyötyy? Siitä mahdollisesti lisää jossain myöhemmässä jaksossa.

PS. Tarttuiko haukotus?